PS. : Ajan Virrassa

First PS. CD. Took 6 years to make.

Burned from previous failures, Pauli and myself were quite determined to succeed this time, so we took our sweet time doing it. We made and re-made songs, some even 3 times over. Changed vocalists, took on more personnel. We wanted to get it right. We did, at least as close right as we could with the resources at hand at the time. Luckily I was working at Music Makers then, so I had the opportunity to record and mix there using the 24 track Otari and the AMEK mixer and excellent outboards. Tomi did an amazing job with the cover and especially with the booklet where we had different photographers illustrating different songs with their photographs. Very, very nice

Repa sang nicely, but Hannu somehow always goes directly to the heart of the songs, he’s one of those interpreters who instinctively gets it right basically every time.

Hannu Leidén

Ajan Virrassa: Kuuden vuoden projekti “
(These are the liner notes from the booklet)

“Time sure flies….”. Meillä on todella pitkään ollut haave omasta studiosta ja siellä tehdystä omasta levystä. Haaveilusta asiaan päästiin joskus vuonna -90. Ensimmäinen yritys päättyi hiukan nolosti: Teimme ekaa biisiä yli vuoden ja biisin valmistuttua bändi hajosi. Päätimme kuitenkin jatkaa ja niin alkoi pitkä taival kohti kädessäsi olevaa levyä.

Aloitimme urakkamme siis vuonna 1992. Edellisestä yrityksestä viisastuneena emme kasanneet bändiä, vaan päätimme tehdä suurimman osan kahteen pekkaan käyttäen “vierastyövoimaa” eli ystäviämme tarvittavissa soittopuuhissa ja Macintoshia ja sekvensseriohjelmaa ohjelmoinnissa.

Ensimmäisten kolmen biisin (Syyskuun Lapsi, Ehkä Huomenna, Raha) valmistuttua Samin kotona palapelimenetelmällä rumpali Ari Hujasen ja vokalisti/lyyrikko Repa Sippolan avulla noin vuodessa (soitatimme/soitimme soittimet yksi kerrallaan, yleensä useampaan kertaan), tuntui paremmalta idealta koota bändi, treenata useampi biisi ja äänittää pohjat yhdellä kerralla. Kutsuimme siis Kauppisen Esan rumpuihin, Pulkkisen Tipin bassoon sekä Repan laulumieheksi, harjoittelimme neljä biisiä (Oudossa valossa, Mestari, Palavat Tulet, Ensi askel), äänitimme pohjat MusicMakersissa ja soitimme ja lauloimme Perfect Sound Studiossa loput.

Tässä vaiheessa iski fiilis, etteivät seuraavana tehtäväksi kaavaillut biisit ole tarpeeksi hyviä, joten putsasimme pöydän ja teimme biisit Sanansa Mittainen Mies sekä Narri, jotka tuntuivatkin enemmän meiltä.

Vuoden -95 lopun ja -96 alun projekti uinui hetken Samin tehdessä leffamusaa ja Palen keskittyessä tietokoneohjelmien tekemiseen. Kesällä -96 ryhdyimme uudelleen toimeen ja miksasimme plakkarissa olevat 4 biisiä. Jälki oli sen verran asiallista, että hommaan tuli taas vauhtia (eli saatettaisiin sittenkin saada levy valmiiksi ennen vuotta 2000!).

Repa jättäytyi tässä vaiheessa pois ja kuin johdatuksesta eteemme osui Hannu Leidén, Samin vanha bändikaveri Chapter Onesta. Hannu lupautui ensin laulamaan SMM:n ja Narrin. Jälki oli sanalla sanoen loistavaa ja pakkohan mies oli saada loppuihinkin biiseihin, onneksi näin kävikin. Sami oli myös törmännyt vanhaan ystäväänsä Tomi Laaksoseen, joka innokkaaseen tapaansa oli heti mukana meiningeissä.

Jamimeininki kiteytyikin melko nopeasti uusiksi biiseiksi (Aika, Onnea). Tekoprosessissa löydettiin ehkä meille parhaiten sopiva vaihtoehto, jossa biisit treenattiin kuntoon, Tomi soitti Music Makersissa rummut, Pauli ja Sami tekivät muut kaurat PS:ssä Hannun kruunatessa ne lopuksi upeilla laulu-suorituksillaan.

Talvi -97 ja meillä oli 12 biisiä kasassa (Kunnon Ihminen täydentää tusinan). Paketti ei kuitenkaan tuntunut vieläkään tarpeeksi hyvältä, joten vetäydyimme vielä kerran kellariin ja väsäsimme kolme uutta rallia (Näyttelykuvia, Karavaani, Kulta-aika). Tässä yhteydessä päätimme pudottaa Ensi Askeleen pois, se kun oli kokoajan tuntunut jotenkin puolivalmiilta tekeleeltä. Samantien, kun olimme remonttiin kerran ryhtyneet, päätimme soittaa ja laulaa Syyskuun lapsen kokonaan uudestaan ja soitattaa Rahan ja Kunnon ihmisen rummut Arilla. Raha tuntui kuitenkin melkoiselta kivireeltä, joten sekin sai kenkää kalkkiviivoilla ja samasta syystä myös Mestari siirtyi ajasta ikuisuuteen.

Aika on monella tapaa näyttänyt eri puoliaan meille projektin kuluessa ja siitä tulikin jonkinlainen yleisteema tälle levylle. Kuinka sitten saada kulumaan lähes kuusi vuotta yhtä levyä tehden? Rennon tahdin, useitten uusintasoittojen ja muutamien pitkien taukojen avulla se oli helppoa.

Päiväkumpu, 070897
Sami Sarhamaa ”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *